Halusin olla vapaa mutta en halunnut yksin olla

Toiset meistä ovat vakaumuksellisia yksinasujia. Minä en. Minä en koskaan päättänyt, että olisin 28-vuotiaana yksin. Minä en koskaan uskonut, että siinä kävisi niin. Päinvastoin: minun piti aina olla se, joka menee naimisiin sen teinirakkautensa kanssa, saa lapsia nuorena ja asuu sitten isossa talossa niiden viiden jälkeläisensä ja miehensä ja koiriensa ja niin edelleen kanssa. Sen pidemmälle en koskaan edes ajatellut.

Lukioikäisenä minä olin tyttökaveriporukasta ainoa, joka haaveili lapsista. Muut haaveilivat korkeakouluopinnoista. Muistan abikeväältä yhden aamuöisen taksimatkan, kun löin parhaan ystäväni kanssa vetoa siitä, mihin elämä meidät vie. Hän sanoi: ”Jos mä koskaan meen naimisiin tai saan lapsia, mä oon sulle kympin velkaa.” Minä vastasin: ”Jos mä en koskaan mee naimisiin tai saa lapsia, mä oon sulle kympin velkaa.” Arvannette jo: nyt kymmenen vuotta myöhemmin sillä tytöllä on aviomies, kolme lasta ja omakotitalo. Eikä se suinkaan ole meistä ainoa. Minä sen sijaan olen – ainoa, jolla on se korkeakoulututkinto.

En juurikaan tapaa lukioaikaisia ystäviäni enää. Ne kun ovat kaikki jääneet tai palanneet sinne pikkukaupunkiin, jossa minulla ei koskaan ole aikaa käydä. Silloinkin kun käyn, en enää jaksa ehdottaa tapaamista. Niillä on kuitenkin aina anoppi kylässä, joku oksennustaudissa tai sitten ne eivät saa lapsenvahtia. Tai jos saavat, ne haluavat viettää sen ainoan vapaailtansa keskenään. Eikä meillä oikeastaan ole enää mitään sanottavaakaan toisillemme.

Viimeksi kuulin tuosta lukioaikojen parhaasta ystävästäni, kun hän odotti viimeisillään kaksosvauvojaan ja minä tein työharjoittelua sisäasiainministeriössä. Olin aiemmin sanonut, että olisi hauskaa neuloa jotain vauvoille, ja ystäväni kysyi miten neulomukset edistyvät. Vastasin, että virkanaisen elämä on niin kiireistä, ettei neulomisesta nyt tule mitään. Sanoin vielä: ”Onneksi sä perustit ton perheen, niin mä voin rauhassa luoda tätä uraa.” Siihen en koskaan saanut vastausta.

Silloin harvoin, kun sattumalta näen vanhoja ystäviäni, joudun aina vastaamaan samaan kysymysryöppyyn siitä, miksen vieläkään ole valmistunut, miksen vieläkään ole oikeissa töissä, miksen vieläkään ole pariutunut, lisääntynyt, asettunut aloilleni. Siis: miksen vieläkään ole kasvanut aikuiseksi tai alkanut elää niin kuin pitäisi. Se, että minä olen tehnyt asioita, joista ne eivät osaa haaveillakaan, ei paina mitään. Se, että minä olen kouluttautunut, nähnyt maailmaa, temponut kaikkia ovia ja jatkanut etsimistä, ei paina mitään. Se, että minusta elämä on arvokasta näinkin ja että minä itse olen tyytyväinen tähän, ei paina mitään. Kaikesta huolimatta ne katsovat minua alaspäin, nenänvarttaan pitkin, halveksuen.

Minä en arvostele niiden valintoja (vaikken niitä aina ymmärräkään); minä toivon, että ne olisivat onnellisia omalla tavallaan. Minä en sano, että koulujen käyminen tai maailman kiertäminen olisi arvokkaampaa kuin lasten kasvattaminen – vaikka ei se ole yhtään vähemmän arvokastakaan. Minä en halua arvottaa eri ratkaisuja tai asettaa vastakkain erilaisia elämäntapoja, mutta ei minunkaan elämääni ole kenelläkään lupa arvostella.

Minä en tiedä, onko tämä paras mahdollinen tie. Sen tiedän, että tämä elämä on hyvää, arvokasta ja sopivaa juuri minulle, juuri nyt. En sano, etten koskaan voisi elää toisin – en minä pidä tästä väkisin kiinni. Mitä pidempään elää yksin, sitä hankalampaa on avata ovensa toiselle. Ei minun oveni silti säpissä ole tai ainakaan takalukossa. Se on apposen avoinna kaikille niille, jotka eivät tuomitse vaan kunnioittavat minun elämääni, minun valintojani ja kaikkia niitä sattumia, jotka minut tänne toivat.
Riikka

Advertisements
Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: